Ruotsinpihlaja

(Sorbus intermedia) kasvaa puisto- ja pihapuuna Etelä-Suo-messa. Kotipihlajaa muistuttavan puun lehden alapinta on harmaa-karvainen. Marja on soikea ja punaruskea. Puiden kuivatuista kukista ja nuorista lehdistä voi tehdä teetä. A- ja C-vitamiinia sisältävät mar-jat käyvät mehun, viinin ja hillon valmistukseen. Marjat ovat syötäviä keitettyinä.
Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia) kasvaa Suomessa Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Hajanaisia esiintymiä on Lounais-Suomessa. Istutettuna puisto- ja pihapuuna sitä kasvatetaan Etelä-Suomessa.
Ulkonäkö
[edit | edit source]Ruotsinpihlaja kasvaa enintään 10–15 metriä korkeaksi. Se eroaa kotipihlajasta etenkin lehtien muodon perusteella: kotipihlajanlehdissä on 5–6 paria ja lehdykät ovat parittain, ruotsinpihlajan lehdet ovat parihalkoisia tai parijakoisia, joskus harvoin voi lehden tyvessä olla lehdykkäpari. Samannäköisen suomenpihlajan lehden tyvessä on 1 tai 2 lehdykkäparia. Ruotsinpihlajan lehden alapinta on harmaakarvainen. Marja on soik ja punaruskea.
Käyttö ravintona
[edit | edit source]Marja on syötävä ja siitä voi valmistaa mehua.
Botanical foraging sign
[edit | edit source]| Authors | |
|---|---|
| License | CC-BY-SA-3.0 |
| Cite as | Mikko Lipiainen (2010–2025). "Ruotsinpihlaja". Appropedia. Retrieved kesäkuu 8, 2026. |